search
top

Tanssin opiskelu Helsingissä

Oletko kiinnostunut tanssista? Olit sitten nykytanssin tai klassisen baletin puolella, Helsingistä löytyy muutamia vaihtoehtoja, joita tanssia vakavasti opiskelevan kannattaa pohtia.

 

Taideyliopiston teatterikorkeakoulusta voi valmistua tanssijaksi, koreografiksi tai tanssinopettajaksi. Voit valita tanssitaiteen kandidaatin tutkinnon tai tanssitaiteen maisterin tutkinnon. Jatkotutkintona tanssitaiteen tohtorin tutkinto! Taideyliopistossa perehdytään erityisesti nykytanssiin, sekä improvisaation ja komposition eri muodot ovat tärkeä osa koulutusta.

 

Myös keskuspuiston ammattiopistosta valmistuu tanssijaksi, ja se onkin Suomen ainoa ammatillinen erityisoppilaitos jossa voi suorittaa tanssialan perustutkinnon. Koulutus painottuu nykytanssiin, mutta opiskelija saa valmiudet erilaisten tanssitekniikoiden ja erilaisten esittemisen tyylien hallintaan. Opiskelija voi kehittää persoonallista tanssi-ilmaisuaan, ja opiskelijavalinnassa arvioidaan hakijan soveltuvuus tanssialan koulutukseen ja ammattiin. Koulutus kestää kolme vuotta, ja koulutus alkaa kolmen vuoden välein, eli seuraavan kerran elokuussa 2016. Opisto ei ole mukana yhteishaussa. Pääsykokeissa on käytännön tanssitehtäviä sekä haastattelu, opiskelijan valmiuksia kartoitetaan eri tanssitekniikoissa sekä liikunnallisuutta.

(more…)

Asuminen Helsingissä opiskelijana

Jos pääkaupunkiseudulta ei ole kotoisin, mutta sinne opiskelemaan haluaa, on tietenkin mietittävä asumista. Monet opiskelijat päätyvät vuokraamaan opiskelija-asunnon, joita siis opiskelijoille nimenomaan vuokrataan. Hyvänä puolena on alhaisempi hintataso ja mahdollisesti sijainti koulun lähellä. Tällaiset asuntolat ovat yleensä valmiiksi ainakin osittain kalustettuja, joten kaikkea omaisuuttaan ei tarvitse raahata uuteen kaupunkiin. Asuntolat ovat täynnä tietenkin muita opiskelijoita, joka voi tarkoittaa vähän rauhatonta menoa. HOAS tarjoaa opiskelija-asuntoja pääkaupunkiseudulta, ja asuntoa voi hakea kaikki jotka opiskelevat peruskoulun jälkeisessä oppilaitoksessa. Haku kannattaa kuitenkin tehdä ajoissa, sillä näissä on tunnetusti pitkät jonot. Toinen hyvä vaihtoehto on myös tarkistaa koulujen ilmoitustaulut, joku voi vuokrata ylimääräistä asuntoa tai huonettaan.

 

Asuminen voi kuitenkin olla kallista, ja siksi monet päätyvät soluasuntoratkaisuun, jossa siis jaetaan kämppä toisen opiskelijan kanssa. Yleensä yhteiset tilat kuten keittiö ja kylpyhuone jaetaan, ja molemmilla on omat huoneet. Kämppäkaveria voi myös etsiä omaan asuntoonsa ilmoituksen avulla, tai kämppää hakiessa voi hakea samaan ystävänsä kanssa. Joskus opiskelijat päätyvät kuitenkin jakamaan kämpän tuntemattoman kanssa, tässä on hyvä tapa ystävystyä ehkä jopa ihan erilaisen ihmisen kanssa. Kämppäkaveria valitessa on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että vaikka joku paras ystäväsi olisikin, ei se tarkoita että olisitte parhaat mahdolliset kämppäkaverit.

 

Jos opiskelija-asuntoa ei löydy tai ole saatavilla, joutuu opiskelija turvautumaan yksityisiin markkinoihin. Tämä voi olla opiskelijalle haastavaa, sillä usein näihin etsitään vuokralaista jolla on kokopäiväinen työ ja jonka odotetaan elävän rauhallista elämää. Kun asuntoa menee katsomaan, on hyvä antaa asiallinen ensivaikutelma. Siisti pukeutuminen ja käytöstavat kertovat että aiot maksaa vuokrasi ja pidät asunnon kunnossa, etkä häiritse naapureita. Kysy rohkeasti kaikki kysymykset mitä haluat, ja anna vaikutelma että olet kiinnostunut.

Millaiseen opetukseen Helsingissä?

Helsingissä toimii kahdeksan yliopistoa, kymmeniä lukioita, 13 ammatillista oppilaitosta sekä viisi ammattikorkeakoulua. Mutta kuinka tietää mitä valita? Eritellään hieman korkeakoulutason koulutusta, jossa voit siis valita yliopiston tai ammattikorkeakoulun. Ennakkoluuloja riittää usein molemmista, mutta millainen on todellisuus, ja kenelle sopii mikäkin vaihtoehto?

 

Ammattikorkean ja yliopiston eroja miettiessä on hyvä ottaa huomioon, haluaako itse opinnoiltaan ennemmin teoreettista opiskelua vai käytäntöön suuntautuvaa. Yliopistoissa keskitytään teoriaan ja amk paneutuu käytäntöön, tämä on tärkeä seikka omia mieltymyksiä ja tavoitteita miettiessä. Huomaa kuitenkin että myös yliopistossa tehdään ryhmätöitä ja käytännönläheisiä tehtäviä, ja esimerkiksi opettajankoulutus voi olla hyvinkin käytännönläheistä. Ammattikorkeassa valmistaudutaan ammattiin, mutta ei perehdytä niin laajasti teoreettiseen ja tieteelliseen puoleen kuin yliopistossa. Onko tämä hyvä vai huono asia, riippuu sinusta itsestäsi.

 

Opiskelussakin on eroja. Yliopistossa opintojen suunnittelu on vapaampaa kuin amk:ssa, jossa seurataan yleensä valmista lukujärjestystä. Tässä on kuitenkin eroja koulukohtaisesti, ja aina opintoihin voi sisällyttää opintoja muilta tieteenaloilta, jos kiinnostusta riittää.

 

Ammattikorkeassa opintojen kesto on yleensä 3,5-4,5 vuotta, josta puoli vuotta on työharjoittelua. Ammattikorkeasta valmistuvat työllistyvät yleensä hyvin, opintojen aikana luotujen työelämäyhteyksien ansiosta. Yliopistossa voi suorittaa ensin kandidaatin ja sitten maisterin, yhteensä viisi vuotta. Yliopisto-opintojen tarkoituksena on kehittää opiskelijoiden tieteellistä ajattelua ja valmiutta tiedon arviointiin sekä uuden tiedon tuottamiseen.

 

Paljon siis riippuu siitä millaisissa työtehtävissä haluat työskennellä, joissain yliopisto-opiskelujen teoreettinen laajuus on hyväksi, toisilla aloilla arvostetaan ammattikorkean käytännönkokemusta. Ei ole siis yleistä mielipidettä kumpi on oikea vaihtoehto, vaan sinun pitää miettiä tulevaisuudensuunnitelmiasi ja itseäsi opiskelijana, kumpi soveltuu itsellesi ja elämääsi paremmin.

top