search
top
Currently Browsing: Mitä opiskella?

Tulokset ovat tulleet!

Nyt on taas se aika vuodesta, kun kaikki koulujen uudet opiskelijat on julkistettu. Onnittelut siis kaikille, jotka opiskelupaikan saivat!

Sitä muistaa itsekin päntänneensä kaiken maailman pääsykokeisiin ja jännittäneensä tuloksia. Se on jännää aikaa. Monet tuttavani pääsivät opiskelemaan, mikä on aivan loistavaa. Olen niin onnellinen heidän puolestaan.

Pääsykokeet ovat aika stressaavia eikä monia edes kutsuta sinne. Tässä esimerkkinä Helsingin Yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan valintaperusteista.

Vielä kerran; onnea kaikille opiskelupaikan saaneille!

 

 

Oma ala- vaikea valinta

Muistan kun itse olin valmistunut ylioppilaaksi lukiosta. Minusta oli hyvin vaikeaa päättää mitä haluan tehdä seuraavaksi. Lukiokin antoi minulle, ja monille ystävilleni, lisäaikaa miettiä, mitä oikein haluaisi ”isona” tehdä. Suurin ongelma oli se, että työelämä ja kaikki ammatit joista valita, tuntuivat kaukaisilta ja tuntemattomilta. Olisin halunnut tietää enemmän omista vaihtoehdoistani. Menisinkö yliopistoon vai ammattikorkeakouluun? Mitä vaihtoehtoja niiden sisällä on? Mikä ammatti sopisi juuri minulle, ja mistä tiedän, minkälaisesta työstä pidän, kun en ole sitä kokeillut? Kaikenlaiset kysymykset pyörivät päässäni, ja oli vaikea keskittyä olennaiseen. Loppujen lopuksi pitää miettiä, mikä ala minua kiinnostaa ja mitä voisin kuvitella opiskelevani. Myös ammatinvalintakokeet voivat joskus auttaa: http://www.studentum.fi/EducationTest/Start/11 Itse koin että ne auttoivat hieman, mutta ei niihin liikaa kannata keskittyä tai luottaa. Tärkeintä on kuunnella omaa järjen ääntä ja myös sydäntä. Jos on pienikin tuntuma tai aavistus siitä, mikä ala voisi olla itselle sopiva, kannattaa sitä kokeilla. Itse lähdin ensin yliopistoon opiskelemaan luonnontieteitä, mutta ensimmäisen vuoden jälkeen tajusin, etten ole oikealla alalla. Vaihdoin kieliin, ja sille polulle olen jäänyt. En kuitenkaan kadu sitä ensimmäistä vuotta, koska jollen ensin olisi kokeillut sitä ”väärää” ainetta, en ehkä olisi oivaltanut mitä oikeasti haluan tehdä. Ei siis myöskään saa pelätä tekevänsä virheitä. Kyllä minuakin stressasi usein se, että mitä jollen ikinä löydä omaa alaa, ja jään tekemään jotain työtä joka ei oikeasti kiinnosta. Asiaa ei saa kuitenkaan liikaa jäädä murehtimaan, pitää vaan tehdä kullakin hetkellä sen, minkä kokee oikeaksi.

Valintakokeet

Yleensä yliopistot valitsevat opiskelijansa todistuksen ja valintakokeen perusteella. Valintaperusteet saattavat vaihdella paljonkin koulusta riippuen. Tarkat valintaperusteet löytyvät koulun koulutusesittelystä. Päästäksesi yliopistoon, sinun tulee olla suorittanut jokin seuraavista:

  • ylioppilastutkinnon
  • International Baccalaureate-tutkinnon (IB)
  • Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB)
  • Reifeprüfung-tutkinnon (RP)
  • vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot
  • näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon
  • ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin

Yliopisto voi kuitenkin muutoinkin hyväksyä hakija, jos he päättävät hakijalla olevan opintoja varten olevan riittävät valmiudet.

(more…)

Kasinoalalle opiskelu

Haaveena kasinoalan ammattilaisuus?  Kasinoalassa on glamouria ja hohdokkuutta, olla pelinhoitajana kuuluisalla kasinolla.. Mutta kuinka sinne huipulle pääsee, mitä kouluja pitää käydä?

Suomessa ei ole varsinaista kasinokoulua tai kasino-opistoa, joten aloita sillä että sinulla on peruskoulutus. Sen jälkeen on hyväksi että olet käynyt lukion tai ammatti-tai korkeakoulun, ja lähtökohdat ovat huomattavasti paremmat. Esimerkiksi pelinhoitajan ammatti on niin erityistynyt, että työpaikat kouluttavat työntekijänsä itse.

Ura yleensä alkaa osa-aikaisena työntekijänä kasinolla, josta hommaan sitten kokemuksen kautta pätevöityy. RAY on keskittynyt täysin kasinoalaan Suomessa, mutta esimerkiksi PAF toimii muuallakin, ja mahdollistaa työpaikat vaikkapa risteilijöilläkin.

RAY järjestää eripituisia kursseja pelinhoitajille, joista voit valita 5 viikkoa kestävän peruskoulutuksen, 2-5 viikon kurssi ravintoloiden kasinopelien hoitajille tai 2-5 viikon kurssi ravintoloiden kasinopelien hoitajille. Kurssien lisäksi työntekijät saavat omat tunnukset, joilla he voivat opiskella verkkokursseilla. Nämä kurssit ovat tarkoitettu asiakaspalvelutaitojen ja ammattiosaamisen parantamiseen ja ylläpitämiseen.

Kasinoille pääsee myös harjoitteluun monenlaisiin tehtäviin, joten kannattaa mennä ja kysyä mihin heillä on milloinkin tarvetta!

Jos kuitenkin haluat kunnon kasinoalan koulutuksen, suuntaa ulkomaille. Esimerkiksi Yhdysvalloista löytyy monia college-tyyppisiä kouluja, joissa voi opiskella kasinoalaa. New York, Florida ja Kalifornia ovat alueita joista näitä parhaiten löytyy, ja hieman lähempää Iso-Britanniasta asiallisia kurssikeskuksia.

Kasinoalan college-kouluissa voi erikoistua erityisiin tehtäviin, ja siellä opiskellaan erilaisten pelien sääntöjä ja pelaamista ja elektronisten pöytäpelien käyttöä. Voit opiskella vaikkapa pöytäpelien hoitajaksi, pokerijakajaksi, craps-jakajaksi tai rulettipöydän hoitajaksi.

Ulkomaiset kasinokoulut ovat myös oiva tapa päästä harjoittelijaksi ulkomaille, ja saada näin ollen ehkä jopa työpaikka. Muista siis opiskella riittävästi kieliä, ainakin englantia!

Millaiseen opetukseen Helsingissä?

Helsingissä toimii kahdeksan yliopistoa, kymmeniä lukioita, 13 ammatillista oppilaitosta sekä viisi ammattikorkeakoulua. Mutta kuinka tietää mitä valita? Eritellään hieman korkeakoulutason koulutusta, jossa voit siis valita yliopiston tai ammattikorkeakoulun. Ennakkoluuloja riittää usein molemmista, mutta millainen on todellisuus, ja kenelle sopii mikäkin vaihtoehto?

 

Ammattikorkean ja yliopiston eroja miettiessä on hyvä ottaa huomioon, haluaako itse opinnoiltaan ennemmin teoreettista opiskelua vai käytäntöön suuntautuvaa. Yliopistoissa keskitytään teoriaan ja amk paneutuu käytäntöön, tämä on tärkeä seikka omia mieltymyksiä ja tavoitteita miettiessä. Huomaa kuitenkin että myös yliopistossa tehdään ryhmätöitä ja käytännönläheisiä tehtäviä, ja esimerkiksi opettajankoulutus voi olla hyvinkin käytännönläheistä. Ammattikorkeassa valmistaudutaan ammattiin, mutta ei perehdytä niin laajasti teoreettiseen ja tieteelliseen puoleen kuin yliopistossa. Onko tämä hyvä vai huono asia, riippuu sinusta itsestäsi.

 

Opiskelussakin on eroja. Yliopistossa opintojen suunnittelu on vapaampaa kuin amk:ssa, jossa seurataan yleensä valmista lukujärjestystä. Tässä on kuitenkin eroja koulukohtaisesti, ja aina opintoihin voi sisällyttää opintoja muilta tieteenaloilta, jos kiinnostusta riittää.

 

Ammattikorkeassa opintojen kesto on yleensä 3,5-4,5 vuotta, josta puoli vuotta on työharjoittelua. Ammattikorkeasta valmistuvat työllistyvät yleensä hyvin, opintojen aikana luotujen työelämäyhteyksien ansiosta. Yliopistossa voi suorittaa ensin kandidaatin ja sitten maisterin, yhteensä viisi vuotta. Yliopisto-opintojen tarkoituksena on kehittää opiskelijoiden tieteellistä ajattelua ja valmiutta tiedon arviointiin sekä uuden tiedon tuottamiseen.

 

Paljon siis riippuu siitä millaisissa työtehtävissä haluat työskennellä, joissain yliopisto-opiskelujen teoreettinen laajuus on hyväksi, toisilla aloilla arvostetaan ammattikorkean käytännönkokemusta. Ei ole siis yleistä mielipidettä kumpi on oikea vaihtoehto, vaan sinun pitää miettiä tulevaisuudensuunnitelmiasi ja itseäsi opiskelijana, kumpi soveltuu itsellesi ja elämääsi paremmin.

top